MITÄ ON PSYKOFYYSINEN FYSIOTERAPIA?

Psykofyysisessä fysioterapiassa saat työkaluja stressin, unettomuuden tai vaikkapa ahdistuneisuuden hoitoon. Psykofyysisessä fysioterapiassa kuuntelun lisäksi käymme läpi kehollisia keinoja joilla purkaa kehoon jääviä tunnetiloja. Erilaiset hengitysharjoitukset, läsnäolo-, rentoutus harjoitukset sekä keholliset energian purkaus menetelmät ovat osa hoitoa. 

Terapia toteutetaan sinun voimavarojesi ja elämän tilanteesi sallimissa rajoissa. Kun voimavarat paranevat, siirrytään aktiivisempiin menetelmiin eli terapeuttiseen harjoitteluun.

Olet asiantuntija oman kehon rajojesi ja tarpeiden tunnistamisessa ja tavoitteet ovat aina omakohtaisia.

MITÄ PSYKOFYYSISESSÄ FYSIOTERAPIASSA TEHDÄÄN ?

Terapian avulla luodaan selviytymiskeinoja ja erilaisia ratkaisumalleja vaikeisiin tilanteisiin ja mahdollistetaan sen avulla kehon hyväksyminen ja kokeminen. Hoito käynneillä ohjataan tunnistamaan elämäntilanteiden vaikutukset omaan kehoon. Kielteiset tapahtumat ja ajattelu vaikuttaa kehoon aiheuttaen jännityksiä ja sen vuoksi on tärkeä tunnistaa  ja tiedostaa millaista sisäistä puhetta käyt itsesi kanssa. Opit tunnistamaan omia toiminta- ja reagointimallejasi.

Psykofyysisessä fysioterapiassa pyritään lisäämään kehon hallinnan tunnetta, laskemaan jännittyneisyyttä, puuttumaan uni ongelmiin, parantamaan unen laatua ja opettelemaan muuttamaan omia ajatus tottumuksia parempaan suuntaan. Jokainen voi valita omat ajatukset niinkuin vaatteet päälleen, mutta ensin on tultava tietoiseksi olemassa olevista ajatuksista sekä ajatusmalleista, jotta voidaan alkaa pikku hiljaa opetella uusia tapoja. Tämä vie aikaa ja vaatii aktiivista työtä, eikä ole niin helppoa kuin kuulostaa, mutta on sen arvoista.

Terapiassa voidaan käsitellä kivun lievitystä, rentoutusta, stressin hallintaa, kehonhallintaa, itsetuntemusta ja kehollista eheytymistä. 

Vuorovaikutustilanteissa on tärkeää tunnistaa sanallisesti ja sanattomasti ilmaistut tunteet sekä korostaa emotionaalisia näkökulmia. Terapia toteutetaan sinun voimavarojesi ja elämäntilanteesi sallimissa puitteissa. Kun voimavarat paranevat, siirrytään aktiivisempiin menetelmiin eli terapeuttiseen harjoitteluun.

MITÄ ON PSYKOFYYSISYYS?

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Keho ja mieli ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa. Tunteet usein varastoituvat kehoon ja jos niitä ei pääse purkamaan ne voivat alkaa ilmetä erilaisina kehon kipu tiloina, ahdistuksena tai unettomuutena. Tämä voi näkyä myös kehon asennoissa, tavassa liikkua ja hengittää. 

Psykofyysisyys muodostuu mielen ja kehon välisestä suhteesta, jonka pohjalta luodaan oma minäkäsitys. Minäkäsitykseen sisältyy koetut tunteet, ajatukset ja teot, ja kuten hyvin moni asia myös minäkäsitys saa alkunsa jo lapsuuden aikaisista suhteista ja vaikuttaa psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kokonaisuuteen.

Kun oppii ymmärtämään kehon viestejä ja oppii tulkitsemaan niitä, ymmärrys itseä ja muita kohtaan kasvaa. Tavoitteena on yhdessä löytää elämänvaiheiden ja tapahtumien vaikutukset asentoihin ja liike malleihin, lihasten jännitystilaan tai hengitys tapaan.

Psykofyysinen fysioterapia perustuu kokemukselliseen oppimiseen. Kokemuksellisen oppimisen mallissa on neljä erilaista oppimisen tapaa:

• aktiivinen kokeilu: käytännön toimintaa, ihmisiin ja tilanteisiin vaikuttamista 
• konkreettinen kokeminen, jossa henkilökohtaiset kokemukset, tunteet ja ”taiteellinen” orientaatio ovat etualalla
• reflektiivinen havainnointi, joka keskittyy kokemusten ja tilanteiden monipuoliseen reflektointiin
• abstrakti käsitteellistäminen, jolle on ominaista systemaattinen ajattelu ja ongelmanratkaisu

Kokemuksellisen oppimisen kehä muodostuu yhdistämällä nämä oppimisen tavat tai vaiheet. 

MITÄ ON ITSETUNTO JA MITEN SE VAIKUTTAA ?

Itsetunnon vahvistaminen auttaa selviytymään ongelmista. Se, että voi luottaa omiin taitoihin ja kyvykkyyteen tuo itsevarmuutta. Myös sen ymmärtäminen, ettei tarvitse olla täydellinen ja virheiden teko ja mokailu kuuluu elämään ja kaikki tekee sitä, auttaa asiaa. Heikko itsetunto altistaa ongelmille kuten sosiaalisten tilanteiden pelolle, masentuneisuudelle, paniikkihäiriöille sekä ahdistuneisuudelle.

Hyvä itsetunto on sitä, että opit arvostamaan itseäsi juuri sellaisena kuin olet, kaikkine “virheinesi”. Hyväksyt myös ne asiat, jotka eivät ole niitä sun lemppareita ja opit elämään niiden kanssa. Joitain asioita voi muuttaa ajan kanssa, jos haluaa, mutta kaikkea ei. Ja silloin on vaan opittava hyväksymään ne.

Itsetunto koostuu fyysisestä, sosiaalisesta, tunnepuolen ja suorituskeskeisestä itsetunnosta.

Fyysiseen itsetuntoon kuuluu fyysiset kokemukset oman kehon kykenevyydestä ja osaamisesta ja taidoista. Sosiaalinen itsetunto koostuu tunteista, jotka liittyvät sosiaaliseen selvitymiseen.

Aivot muovautuvat jatkuvasti kokemuksien mukaan. Uusien tapojen ja toimintamallien omaksuminen vie aikaa ja vaatii tahtoa, motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä. Mikäli olet motivoitunut ja halukas, nii omia toimintamalleja voi muuttaa ! Se vie aikaa oppia tarkkailemaan omaa itseään, pikkuhiljaa tunnistamaan omat toiminta- ja ajattelumallit sekä kuuntelemaan omaa kehoa. Tässä kohtaa voin puhua omasta kokemuksesta sillä olen oppinut pois yli ajattelusta sekä todella pahasta kaaos “kaikki menee pieleen ihan varmasti” – ajattelusta.

Tähän vaaditaan pysähtymistä nykyhetkeen. Keskustelu tuntemuksista auttaa ymmärtämään ja omia havaintoja voi vaikkapa kirjoittaa ylös.

Aikuisiällä monet asiat aletaan ottaa hyvin vakavasti ja tietynlainen lapsen mielisyys ja leikkisyys jää helposti pois. On kuitenkin tärkeää säilyttää yhteys omaan sisäiseen lapseen ja teiniin ja antaa heidän leikkiä välillä. Aikuisen, eli sinun johdattamana. Kun sisäinen lapsi voi hyvin, elämässä on tiettyä leikkisyyttä ja uteliaisuutta uusia asioita kohtaan esimerkiksi harrastusten ja luovuuden merkeissä. Mikäli sisäinen lapsi voi huonosti tuo se epävarmuutta, pelokkuutta ja ahdistuneisuutta.

Olen itse myös saanut tehdä töitä oman sisäisen lapseni kanssa tunnistamalla omat rajani, asettamalla rajoja muille ihmisille sekä sanomalla enemmän EI kiitos. Muiden miellyttämisen lopettaminen on askel hyvinvointiin. 

MITEN PITKÄAIKAINEN KIPU VAIKUTTAA KEHOON JA MIELEEN ?

Pitkään jatkunut kipu tai vammasta johtuva rajoite muokkaa mielialaa. Kipu tai vamma voi vaikuttaa elämänlaadun heikkenemiseen ja usein se koetaan vaikeampana kuin itse kipu tai vamma. Mitä enemmän kivun vuoksi joutuu luopumaan, sitä hankalammaksi tilanne menee. Mikäli toimintakyvyn menettää kivun vuoksi pitkäksi aikaa se saattaa aiheuttaa psyykkisiä reaktioita. Jos uni häiriintyy, aiheuttaa se väsymystä ja sumuisuutta koko arkeen ja jaksamiseen.

Jokainen tuntee kivun eri tavoin. Se miten kipu koetaan ja miten siihen suhtautuu, vaikuttaa merkittävästi koettuun kipuun. Myös elämäntilanne, läheiset ihmiset, asenteet, persoona sekä ympäristö vaikuttavat siihen miten kipu koetaan. Huono yleiskunto, sairaudet, masennus, stressi, kivun ajattelu jatkuvasti sekä rajoittunut toimintakyky vaikuttavat kivun kokemiseen.

Kehonkieli tuo esille syvimmät tunteet ja persoonallisuuden paljon paremmin, kuin pelkät sanat. Tunteet välittyvät äänensävyillä, ilmeillä, eleillä, katsekontaktin välityk- sellä sekä asennoilla. Avoimella ja sulkeutuneella asennolla voidaan viestittää ren- toa hyvää oloa tai sulkeutunutta, epämukavaa, pelokasta ja jännittynyttä. 

Kipu voi olla myös idiopaattista. Tällöin kipu on kroonistunut, mutta sen aiheuttajana ei ole kudos- eikä hermovaurio eikä kroonisen kipuoireyhtymän kriteerit täyty. Usein taustalla on masennusta tai pitkittynyttä stressiä.

Henkilöllä voi olla myös toiminnallinen häiriö jolloin kipu voi ilmetä selittämättömänä epilepsia kohtauksena, halvauksena, lihasten surkastumisena, palan tunnetta kurkussa, käheänä äänenä tai muuna kipuna jolle ei vaan löydy syytä. Toiminnan häiriön taustalla on usein jokin  traumaattinen kokemus lapsuudessa tai aikuisena. Oireita voi alkaa ilmetä mikäli asia on jäänyt käsittelemättä ja nykyhetkessä tapahtuu jokin traumaa muistuttava asia.

Toiminnan häiriön diagnosoi neurologi sekä psykiatri yhdessä. 

Psykofyysisestä fysioterapiasta on apua akuutissa vaiheessa. Tällöin pyritään tukemaan ja palkitsemaan oikeaa mallia, ei keskittyä siihen mikä on väärin. Esim. Oikeanlaista kävelyä ja ei toivottu kävely jätetään huomiotta.

MITEN STRESSI VAIKUTTAA TERVEYTEEN ?

Hyvänlaatuinen stressi on osa elämää ja täysin normaalia. Sitä tarvitaan, jotta saadaan asioita aikaiseksi. Kun stressi kehittyy pitkäaikaiseksi se kuormittaa elimistöä.Se voi aiheuttaa negatiivista jännittyneisyyttä, pelkoja, ärsytystä, hermostuneisuutta, agressiivisuutta, levottomuutta, mjuistihäiriöitä, vaikeuksia tehdä päätöksiä sekä uniongelmia. Moneenko kohtaan voisit rastittaa “kyllä” ? Itse olen ainakin kokenut pitkittyneestä stressistä johtuvaa unettomuutta, mjistihäiriöitä, ärtyisyyttä sekä negatiivista ajattelua sekä ahdistusta.

Liian pitkään jatkunut stressi voi johtaa työuupumukseen,masennukseen, itsetuhoisuuteen tai päihdeongelmiin.. Stressi oireilee myös fyysisesti päänsärkynä, hampaiden puremisena yhteen, pahoinvointina, hikoiluna, sykkeen nousuna ja kiputiloina.

Kun stressihormoni eli kortisoli lisääntyy ja aiheuttaa epätasapainoa aivokuoressa voi se aiheuttaa yliaktiivisuutta, masentuneisuutta, unihäriöitä, muistiongelmia, ruokahaluttomuutta, eikä tee mieli seksiä. Pitkittynyt stressi alentaa kehon omaa vastustuskykyä ja silloin sairastuu herkemmin. Stressin aikana keho kokee muutoksia esimerkiksi paino voi nousta koska uni häiriintyy. Kun uni häiriintyy, se vaikuttaa kaikkeen. Väsymystä usein kompensoi syömällä sokeria ja hiilihydraatteja jotta jaksaisi paremmin. Verensokeripitoisuus nousee, verenpaine nousee, ruoansulatus heikkenee.

Liiallinen asioiden vatvominen lisää stressiä. Se heikentää ongelman ratkaisukykyä ja itseluottamusta. Olisi tärkeää löytää asioita jotka saavat sinut innostumaan ja tehdä sitä lisää. Alkoholin käyttö vaikuttaa oloon negatiivisesti. Se lisää masentuneisuutta, ahdistusta, väsymystä ja heikentää unta. Alkoholin käytön vähentäminen siis kannattaa.

Asioista puhuminen myös auttaa. Stressiä voi aiheutua myös positiivisista ja kivoista asioista ja menoista. On siis tärkeää ottaa tarpeeksi omaa aikaa ja rajata sosiaalisia kontaksteja kaikista merkityksellisiin ihmissuhteisiin. Tietyt hengitysharjoitukset tasoittavat hermoston toimintaa ja auttaa rauhoittumaan. 

Fyysinen aktiivisuus lievittää stressiä huomattavasti ja lisää endorfiinejä eli hyvän olon hormoneja kehoon. Liikunta ja kehon vahvistuminen lisää tunnetta siitä, että minä pystyn ! Liikunta myös vähentää masentuneisuutta ja jo puoli tuntia luonnossa oleilua laskee sykettä ja vähentää stressiä. Maltillinen liikunta myös parantaa unen laatua ja auttaa saamaan unenpäästä kiinni helpommin. Se lisää myös psyykkistä hyvinvointia. Tutkimusten mukaan liikunnalla saavutetaan samanlaisia hyötyjä kuin masennuslääkkeillä (Hoffman 2010). Liikunta auttaa purkamaan ylimääräistä energiaa ja auttaa sinut pois pääsi sisältä omista ajatuksista. Joskus se oma pää voi olla paha paikka kun eksyy negatiiviseen ajatus kierteeseen. Liikunnan myötä negatiiviset ajatukset vähentyvät, oman kehon tuntemus vahvistuu ja kykenet selviytymään arjen tehtävistä paremmin.

Psykofyysisessä fysioterapiassa kohdataan ihminen kokonaisvaltaisesti ja vahvistetaan henkilön voimavaroja sekä toimintakykyä.

 

Mikäli pyskofyysinen fysioterapia kiinnostaa, varaa aika Stinalle ja aloitetaan yhteinen matka, jossa tuen sinua.