Blog
Miten voi ennaltaehkäistä alaraajavammoja?
Urheilussa sattuu vammoja. Joskus niiltä on mahdotonta välttyä mutta huomattava osa niistä on kuitenkin ennaltaehkäistävissä. Useimmiten loukkaantumiseen johtaa selkeä tapahtumien ja syiden ketju. Urheiluvammojen ehkäisy perustuu tämän ketjun ja siihen liittyvien osatekijöiden tunnistamiseen ja ymmärtämiseen.
Takareiden biomekaniikka
Hamstring muodostuu:
Biceps femoris(pitkä- ja lyhyt pää), Semimembranosus sekä semitendinosus lihaksista. Nämä kiinnittyvät yläosastaan lantion istuinkyhmyyn, paitsi biceps femoriksen lyhyt pää kiinnittyy reisiluun takapinnan linea asperaan. Biceps femoriksen alaosa kiinnittyy pohjeluun päähän. Semit kiinnityyvät alaosastaan sääriluun sisäreunaan.
Hamstring lihasten tärkeimmät tehtävät ovat lonkan ojennus sekä polven koukistus. Takareiden lihakset työskentelevät yhdessä pakaralihaksen kanssa lonkan ojentajana. Hamstring lihakset jarruttavat myös polven ojennusta ja tukevat polvea. Iskias hermon tibialis haara sekä common peroneal haara hermottavat hamstring lihaksia.
Miten takareisivamma syntyy ?
Suurin osa hamstring vammoista sijoittuu biceps femoriksen yläosaan. Takareiden vammat ovat pitkä kestoisia ja hankalia. Sen vuoksi ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää.
Usein lihasrevähdys tapahtuu juostessa, heilahdus vaiheen lopussa kun lihastyö vaihtuu eksentrisestä konsentriseksi ja lihas on maksimi pituudessaan ja aktiivisimmillaan. Ylivenytys on myös hyvin yleinen syy hamstring revähdyksille. Esimerkiksi monet astanga joogit ovat tulleet vastaanotolle takareisivamman vuoksi, kun harjoitusta tehdessä on väkisin väännetty useita kertoja eteen taivutusta eikä olla kuunneltu kehoa ja lopetettu liikettä ajoissa. Pahinta jälkeä syntyy kuitenkin liukastuessa spagaatti asentoon. Joko jäisellä alustalla tai vaikka hiihtäessä, jos toinen suksi luiskahtaa alta. Myös aiemmat lihasvammat altistavat myös uusiutumiselle psykologisten tekijöiden kautta, joten on tärkeää hoitaa kokonaisuutta.
Takareisivammat ovat jalkapalloilijoiden yleisin vamma ja ne aiheuttaa eniten pitkiä poissaoloja peleistä sekä treeneistä. Niiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Krooninen ylikuormittuminen on myös yksi syy vammojen synnylle. Treenikaudella on tärkeä pitää harjoittelu kuorma sopivana, jotta urheilijoilla on kapasiteettia sietää, jaksaa ja kestää pelikaudella. Kun koko kauden ajan urheilijoilla pidetään kohtalaista voimaharjoittelua yllä kuntosalilla, se tarjoaa paremman tehokkuuden vammojen ehkäisyyn kuin korkean voimakkuuden treenit, joihin sitoutuminen vähenee pelikauden alussa.
Takareisivamman ennaltaehkäisy
Koska sprinteissä vammat syntyvät todennäköisimmin hamstring lihasten ollessa maksimaalisessa pituudessaan on tärkeä harjoittaa eksentristä voimaa, jotta kudosten kapasiteetti kasvaa. Myös liikkuvuus harjoittelu on tärkeässä roolissa vammojen ennaltaehkäisyssä. Harjoitteita valitessa yhdistelmä harjoitteet, lajin omaisuus, liikkuvuus, voima, koordinaatio, reaktio aika, kestävyys, erilaiset drillit ja agility ovat tärkeitä huomioida. Fyysisen kunnon kasvattaminen on tärkeä osa urheiluvammojen ennalta ehkäisyssä. Kova fyysinen kunto tarjoaa paremman kestävyyden väsymiselle. Kun koko joukkue sitoutuu yhdessä harjoitteluun saadaan parempia tuloksia.
Takareisivammojen ehkäisyssä voimaharjoittelu on avain asemassa. Eksentrisellä harjoittelulla voidaan ehkäistä jopa 70 % vammoista. Eksentrinen takareisien treenaaminen on tutkittu alue takareisivammojen ennalta ehkäisyssä. Nordic hamstring curl tekee muutoksia biceps femorikseen vähentäen vammojen syntyä. Sen lisääminen treeniohjelmiin puolittaa takareisivammojen määrän. Tutkimukseen osallistui 8459 urheilijaa. Tutkimuksessa 51% takareisivammoista väheni kontrolliryhmään verrattuna. Suoritustekniikkaa ei valvottu ja siinä saattoi olla eroja. Ei ole selvillä, mikä olisi ideaali määrä harjoitetta, mutta sekä matalan että suuren kuorman harjoittelussa saatiin aikaan samantyyppistä adaptoitumista sekä vahvistumista lihaksessa.
Oikein tehtynä nordic hamtring curlin lisääminen harjoitusohjelmaan saattaa ennaltaehkäistä vammoja jopa 70%. Tietenkään yhden liikkeen tekeminen yksin ei riitä vaan harjoittelun on oltava monipuolista ja esimerkiksi maksimi nopeus voiman juoksu harjoitteisiin yhdistettynä nordic hamstring curl on todettu erittäin tehokkaaksi.
https://youtube.com/shorts/b6QgfUjSFTc?feature=share
Vamman tutkiminen
Jos tutkitaan heti vamman jälkeen hamstringin toiminta saattaa olla kokonaan poissa tai huomattavasti heikentynyt. Muutaman päivän kuluttua lonkan ojennus ja koukistus sekä polven koukistus alkaa onnistua ilman vastusta ja osa on jo varsin kivuttomia parin päivän jälkeen.
Hamstringin yläosan täydellisessä repeämässä ei välttämättä aina ole hematoomaa. Takareisin on heikko, siinä on huono kontrolli ja on kivulias. Kipu tuntuu myös istuessa. Iskias tyyppiset oireet ovat yleisempiä kroonistuneessa takareiden repeämässä kuin akuutissa.
Alaosien repeämässä kipu on lähellä polvi taivetta ja polven koukistus on heikko. Palpoiden kipeä ja vamman kroonistuessa polvitaipeen lähellä voi tuntea kuopan.
Takareisi revähdyksen kuntoutus
Isometriset harjoitteet lyhennetyissä asennoissa sekä dynaamiset harjoitteet pitkissä lihaspituuksissa ovat tuottaneet hyviä tuloksia takareisi revähdyksen kuntoutuksessa. Teoreettisesti on tarkoitus tehdä syklistä, rasituksen tasoja vaihtelevia harjotteita joilla vähennetään jänteen jäykkyyttä ja lisätään rasitusta ja voiman kehitystä. Tavoitteena parantaa lonkan symmetriaa ja vahingoittuneen lihasryhmän kuormaa. Kun plyometriset harjoitteet, kova juoksu ja hypyt aloitettiin kuntoutuksessa viikolla 10 ja siihen asti tehtiin eksentrisiä lihassupistus harjoitteita progressiivisesti, urheilija palasi kisaamaan 4kk kuntoutuksen jälkeen ja oli 13kk vammoitta. Maltilla ja pitkällä return to sport jaksolla saattaa olla paremmat ja kauas kantoisemmat tulokset kuin jos palataan pelikentille heti kun ollaan lähes tulkoon samalla tasolla mitä aiemmin.
Kuntoutus protokollat eivät yleensä ole hyviä kliinisiä ohjenuoria pehmytkudos kuntoutuksille sillä pehmytkudos vammojen kuntoutus vaatii jatkuvaa tarkkailua sekä päätösten tekoa sillä vammoissa on todella suuri kirjo erilaisuuksia. Toleranssi ja progressio on jokaiselle kuntoutujalle eri ja jokainen vamma on erilainen.
On kuitenkin yleisiä raameja joiden mukaan on hyvä edetä.
Kuntoutuksen ensimmäisessä vaiheessa on tärkeää vältää venytystä, hoitaa turvotusta sekä pitää kevyttä kompressiota vamma alueella. Liikkumista on kevennettävä ja aktivoida tukilihaksia sekä välttää vastuksen kanssa tehtäviä harjoitteita heti vamman jälkeen.
Toiseen vaiheeseen voidaan edetä, kun kuntoutuja voi hölkätä kevyesti ilman kipua ja pystyy tehdä takareiden isometristä jännitystä 50-70% submaksimaalista vastusta vastaan.
Toisessa vaiheessa lisätään liike laajuutta ja tehoa kunnes normaalit liike laajuudet on saavutettu. Eksentriset harjoitteet aloitetaan asteittain. Selkeästi venyttäviä harjoitteita vältetään edelleen. Lantion stabiloivin harjoitteiden määrää lisätään.
Kolmanteen vaiheeseen voidaan edetä kun hamstring supistuksen isometrinen maksimivoima yhden toiston harjoituksessa on saavutettu ja kun urheilija voi hölkätä eteen- ja taaksepäin 50% nopeudella. Kolmannessa vaiheessa keskitytään eksentrisiin voimaharjoitteisiin sekä vaativampaan koordinaatioharjoitteluun, tavoitteena lajinomaisuus.
Lajiin voidaan palata, kun liikkeet sujuvat kivutta eikä vamma alueella ole arkuutta ja voima- sekä liikelaajuudet ovat kivuttomat.
Lukusuositukset:
Including the Nordic hamstring exercise in injury prevention programmes halves the rate of hamstring injuries, a systematic review an meta-analysis of 8459 athletes. van. Dyk N. Behan F, Whiteley R (2019)
Recommendations for hamstring injury prevention in elite football: translating research into practise. British Journal of Sports Medicine. Online First. Buckthorpe M, Wright S, Bruce- Low S & company.
Clinical implications from daily physiotherapy examination of 131 acute hamstring injuries and their association with running speed and rehabilitation progression. British Journal of Sports Medicine, 52. Whiteley R, van Dyk N & co.
Physical preparation of the football player with an intramuscular hamstring tendon tear: clinical perspective. Taberner M and Cohen D(2018)
Nilkkavammat ja niiden ennaltaehkäisy
Nilkkavammat ovat yleisimpiä urheiluvammoja. Useimmiten kysymyksessä on nilkan vääntyminen sisäänpäin eli lateraalireunan vamma. Jolloin nilkan lateraalisten nivelsiteiden (l. talofibulare anterior eli FTA-ligamentti ja l. calcaneofibulare eli FC-ligamentti) venyttyy tai jopa repeää.
Suurin osa nilkkavammoista ei ole vakavia, eikä rajoita urheilua. Toistuvat nyrjähdykset voivat aiheuttaa pysyviä muutoksia nivelrakenteissa ja nilkan stabiliteetissa.
On huomattu, että nopea paluu urheiluun nilkkavamman jälkeen voi olla syy nilkan krooniseen instabiliteettiin ja kipuun. Kaikki nilkan ”nyrjähdykset” ovat nilkkavammoja.
Paluu urheiluun
Alle 50 % nilkkansa nyrjäyttäneistä skeittareista ja muista urheilijoista hakeutuu fysioterapiaan.
70 % palaa skeittilaudalle/urheilulajinsa pariin kolmen päivän jälkeen.
40% oireilu kestää yli 6kk, 36-85% paranee täysin 3 vuoden kuluessa. Yli 30% saa uusinta vamman.
1/3 nilkkansa nyrjäyttäneistä kärsii kroonistuneesta nilkan instabiliteetista vuoden ajan.
Pitkittyneillä oireilla on todettu olevan yhteys puutteelliseen kuntoutukseen ja heikkoon lihasvoimaan. Pitkittyneiden oireiden ei ole todettu korreloivan vamman vaikeusasteeseen.
Nilkkatukea voi pitää jopa vuoden vamman jälkeen. Tämän jälkeen sitä voi pitää, mikäli siitä tuntuu olevan henkistä apua eikä se ole aiheuttanut kipu/rajoitteita muualle
Huomiotavia asioita, ennen urheiluun paluuta
-Kivun määrä urheillessa ja vuorokausi sen jälkeen:
-Nilkan liikkuvuus, lihasvoima, kestävyys, räjähtävyys
-Urheilijan oma tuntemus nilkan kestävyydestä ja stabiliteetista
-Proprioseptiikka eli elimistön asento- ja liikeaistin toimivuus
-Dynaamisen asennon kontrolli ja tasapaino
-Hyppiminen, pomppiminen
-Ketteryys
-Lajinomaisten liikkeiden hallinta ja kivuttomuus
-Kyky suoriutua kokonaisista sessareista
-Psykologinen valmius on suuressa merkityksessä fyysisen valmiuden rinnalla
Nilkkavammojen ehkäisyssä tasapainoharjoittelu on tärkeää. Neutomuskulaarinen harjoittelu vähensi 72% % nilkkavammoista kontrolliryhmään verrattuna.
Lukusuositukset:
Return to sport decisions after an acute lateral ankle sprain injury. British journal of sports medicine(2021)
Jos vammojen ennaltaehkäisy kiinnostaa, varaa "hoitoaika" Stinalle niin käydään harjoitteet läpi ! Tulen mieluusti myös treeneihin vetämään näitä harjoitteita.
ETURISTISIDE ELI ACL VAMMAT JA URHEILUUN PALUU
Eturistisiteen biomekaniikka
Polven eturistiside vakauttaa polven toimintaan.Ligamentti koostuu kahdesta säie- kimpusta: anteromediaalisesta ja posterolateraalisesta osasta. Anteromediaalinen osa kiristyy fleksiossa ja posterolateraalinen ekstensiossa.
ACL on polvinivelen stabiiliuden kannalta tärkein ja yleisimmin vammautunut ligamentti. Sen pääasiallisena tarkoituksena on estää tibian anteriorista subluksaatiota eli siirtymää suhteessa femuriin. ACL toimii normaalissa polven toiminnassa quadricepslihasten aktivaation seurauksena ilmenevien tibian anterioristen sagittaalisten translatoristen liikkeiden estäjänä. Toissijaisesti ACL:n on todettu estävän tibian sisä- ja ulkorotaatiota sekä valgus-/varus –asentoja. Se estää säärtä liukumasta eteen, estää polven yli ojentumisen ja kontrolloi säären kiertymistä reiteen nähden polven ollessa ojentuneena tai fleksiossa 30 asteeseen saakka.
ACL kuntoutus
Aikainen lihas aktivaation palaaminen ja suoritus teho ovat ratkaisevia tekijöitä eturistiside vamman jälkeen. Myös terveen jalan treenaaminen on tärkeää. Siksi ettei siihen tule vammaa sekä siksi, että tulee tunne että pystyy tekemään jotain. Eturistiside vamman syntyessä sen yleensä huomaa kun polvessa selkeästi napsahtaa jokin tai polvi venyttyy huomattvasti ja se löystyy. Kun eturistiside menee poikki on aina käytävä lääkärissä ja tehtävä toimintasuunnitelma yhdessä fysioterapeutin kanssa. Joskus voi selvitä ilman leikkausta. Lähtökohtaisesti ei- leikkauksellinen hoito sopii paremmin niille, joilla fyysisen aktiivisuuden vaatimukset eivät ole äärimmäisen korkeita ja heidän lajinsa eivät ole suunnanmuutos ja hyppylajeja. ACLn korjautuminen ilman leikkausta on täysin mahdollista ja revenneen nivelsiteen tilalle voi kasvaa uusi eturistiside. Polvi usein jää kuitenkin löysemmäksi. Joka neljännellä se jää häiritsevän löysäksi ja jopa 40% arpeutuneista eturistisiteistä on revennyt uudestaan. Se, onko polvi leikattu vai hoidettu ilman leikkausta ei pitkällä aikavälillä ole vaikuttanut nivelrikon ilmentymiseen eikä toimintakyvyssä ole mitattu eroja, mikäli polvessa ei ole ilmennyt löysyyttä.
Akuuttivaiheen kuntoutus alkaa heti vamman jälkeen. Ajan sijaan kannattaa kuitenkin mitata ennemmin toimintakykyä kun siirrytään vaiheesta toiseen. Ensiksi hoidetaan kipua, turvotusta ja liikelaajuutta. Heti vamman jälkeen kun kipu ja turvotus sallii voidaan aloittaa polven aktiiviset koukistus- ojennus liikerata harjoitukset, etureiden isometriset eli staattiset aktivointi harjoitteet, minikyykyt kahdella jalalla, polven loppu ojennuksen harjoitteet ilman vastusta, suoran jalan nostot sekä takareiden koukistukset. Myös lonkan ja lantion hallinnan harjoitteet kuuluvat tähän.
Yhdessä fysioterapeutin kanssa sovitaan milloin mitäkin harjoitetta ja vastusta voidaan alkaa tehdä ja milloin siirtyä vaiheesta toiseen.
Psykologiset vaikutukset
Tietyt selviytymistavat vaikuttavat urheiluun paluuseen leikkauksen jälkeen. Uusintavamman pelko sekä tyytyväisyys leikkaukseen vaikuttavat kuntoutumiseen. Positiivinen asioiden uudelleen muotoilu vaikuttaa pelkoihin ja paluuseen niin naisilla kuin miehillä. Psykologinen palautuminen ei mene käsi kädessä fyysisen palautumisen kanssa polvileikkauksen jälkeen ja tämä voi vaikuttaa paluuseen sekä paranemiseen. On tärkeä kannustaa kuntoutujaa pärjäämään vamman kanssa. Mielen uudelleen asennointi on tärkeää motivoinnin kannalta, vamma voidaan nähdä mahdollisuutena muulle, mille ei normaalisti ole aikaa ja kuntoutumisen lisäski tuoda rinnalle muita tavotteita. ACL leikkauksesta kuntoutuminen kestää ja saattaa aiheuttaa kuntoutus väsymystä mikä on täysin normaalia. Omalla kohdalla ainakin alkoi ottaa päähän tehdä enää yhtään mitään kun kuitenkaan mikään ei vieläkään sujunut. Toki minulta uupuu pitkäjänteisyys ja turhauduin sen vuoksi helposti. Mutta ainakin ymmärrän kanssa kuntoutujia miksi ei välillä kiinnosta tehdä vaikka se auttaa. Aina kun ei näe ja on hankala nähdä sitä edistymistä ja miten tehdyt asiat auttavat ellei tulosta näe heti
ACL ja muutokset aivoissa
Eturistiside vammat ovat kolme kertaa yleisempiä naisilla kuin miehillä. Se on yleinen kauden keskeyttävä vamma urheilussa. ACL vamman jälkeen aivoissa tapahtuu neuroplastisia muutoksia, koska jalan neuromuskulaarinen toiminta muuttuu. Erot näkyvät loukkaantuneen jalan biomekaniikassa, voimassa ja hallinnassa. Vastakkaisessa jalassa saattaa näkyä muutoksia kompensaation vuoksi.
Kipu, hetkittäinen instabiliteetti, liikkeen ennakointi, pelko siitä kestääkö polvi vai ei, uusinta vamman pelko sekä voiman puute muuttaa motorista kontrollia ja vaikuttaa aivojen neuroplastisiin muutoksiin. Näistä johtuvat epävarmuudet luovat kompensaatio malleja joista muodostuu uusi normaali tapa liikkua.
Eturistiside vamman uusinta riski on suuri, miksi ?
Sille ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta vaan moni fyysinen kuin psyykkinenkin tekijä vaikuttaa asiaan. Tässä muutamia havaintoja joita tein tutkimuksista.
Tutkimuksissa kahden vuoden ajalta 19/100 naisfutarista sai ACL uusinta vamman, kun verrokki ryhmässä jossa alla ei ollut aiempaa vammaa, vamman sai 4/100 urheilijaa. Jopa 62% ACL vamman saaneista nais futareista lopettaa uransa/harrastuksensa, koska saavat uusinta vamman, pelkäävät sitä tai eivät luota jalkaansa. Verrokki ryhmässä 36% lopetti, mutta syyt olivat perhesyyt tai se ettei laji enää kiinnosta.
Usein vaikka return to sport kriteerit läpäistään, monella on silti alentunut suorituskyky lihasvoimassa kun suoritetaan testejä myöhemmin. ACL ligamentin vahvistuminen saattaa kestää jopa 1-2 vuotta. Itse putoan tuohon yli 2 vuoden kohtaan. Vasta kolmannen vuoden kohdalla jopa unohdin että polvi on operoitu ja luotin siihen taas täysin, harjoittelusta huolimatta. Tähän vaikutti tietenkin myös psyykkiset tekijät, pelko.
Vielä 10 vuotta vamman jälkeen naisurheilijoilla on riski saada uusinta vamma. Tutkimuksissa 10 vuotta ACL vamman jälkeen, on naisurheilijoilla todettu leikatun jalan takareiden heikkoutta huolimatta siitä, onko siirre otettu etu- vai takareidestä. Omasta operaatiosta on kolme vuotta ja tämän tiedon jälkeen piti itsekin testata taka- sekä etureiden voimien eroja. Etureiden voimat olivat symmetriset, mutta takareiden voima oli selkeästi heikompi operoidulla puolella. Mulla siirre otettiin patellajänteestä eli etureiden puolelta. Ero on onneksi korjattavissa treenaamisella. Takareisi on merkittävä polven toimintaa tukeva lihas, se myös estää tibian anteriorista translaatiota. Hyvin usein ACL vamman kuntouksessa nostetaan etureiden voima eniten esille, mutta yhtä tärkeää on saada voima symmetriseksi takareiteen, pakaraan ja pohkeeseen kuin etureiteenkin.
Return to sport testeissä suurimmat erot ovat etu/takareiden isoloidussa voimassa kuin 1 jalan hyppy testissä. 1 jalan hyppy testissä pystyy kompensoimaan liikettä lonkalla sekä nilkalla. Isoloitu voima jää usein heikommaksi. Myöhäisessä vaiheessa etureiden voima vaikuttaa kuitenkin enemmän toimintaan kuin yhden jalan hyppy eteenpäin. Symmetria etu- ja takareiden voimassa vaikuttaa suoritus kapasiteettiin tulevaisuudessa. Kuitenkin eteenpäin hyppyä saatetaan pitää tärkeämpänä, vaikka siinä on helpompi kompensoida liikettä. Eteenpäin hyppy testi on silti hyvä ja tärkeä testi, mutta reisien symmetristä voimaa tulisi painottaa myös.
Myös korkeushyppy on tärkeä mittari. Kuntoutuja voi pystyä lähes symmetriseen pituushyppyyn, mutta korkeushyppy jää usein jopa testaamatta. Ylös hypyssä tarvitaan enemmän polven työtä ja siinä on vaikeampi kompensoida kuin eteenpäin hypyssä. Yhden jalan drop testissä päästiin 77% kun verrattiin voimaa terveeseen jalkaan. Yhden jalan ylös hypyssä 83% ja pituushypyssä lukema oli 93%. On siis tärkeä tehdä mittauksia eri hyppy suunnissa ennen kuin annetaan return to sport lupaa. Muissakin tutkimuksissa saatiin samankaltaisia tuloksia joissa etureiden sekä takareiden isoloitu voima jää usein heikommaksi kuin eteenpäin hyppy. Eroja saattoi olla jopa 20%.
Hypyn alastulossa quadriceps, hamstring sekä soleus toteuttavat suojaavaa voimaa polvelle. Usein myös soleus jää selvästi heikoksi. Sen toiminta parantaa suorituskykyä ja sen vahvistus tulee sisällyttää kuntoutukseen. Erittäin kattavassa tutkimuksessa todettiin, ettei polven sisärotaatio/ valgus asento ennusta tai vaikuta siihen, onko riski saada ACL repeämän kun kyseessä oli ammattiurheilijat. Valgusasentoon yleensä vaikuttaa lonkan ulkorottaatorit. Tästä huolimatta omalla kohdallani voin sanoa, että kun sain nuo lonkan ulkorotaattorit aktivoitua ja sitä kautta parannettua polven linjausta, koko kuntoutus otti valtavan harppauksen eteenpäin. Vihdoin alkoi tuntua, että jalkaaan voi luottaa. Eli on otettava yksilö huomioon.
Yksi syy vamman uusiutumiseen saattaa olla myös aivan liian kevyesti toteutettu kuntoutus. Harjoitus vastukset jäävät usein aivan liian pieniksi. Polveen kohdistuu jo pelkästää kävellessä 2-3 kertainen kehon paino ja juostessa jopa 7-12 kertainen voima kehon painosta. Voitte siitä sitten päätellä miten tehokasta kuntoutuminen on, mikäli siinä ei käytetä progressiivisesti kasvavaa vastusta.
Juokseminen ACL vamman jälkeen ja sen ongelmat
Leikatun jalan juoksun biomekaniikka ei tutkimusten mukaan ole palautunut edeltävälle tasolle vielä vuoden jälkeen leikkauksesta. Terveen jalan biomekaniikka säilyi ennallaan. Kuntoutujia testattiin 4,6,8 ja 12kuukauden kohdalla. Huomattavaa eroa havaittiin vertikaalisessa voiman tuotossa alustasta.
Suurin osa urheilijoista aloittaa juoksun 3-4kk leikkauksen jälkeen. Quadriceps eli etureisi on ensisijainen iskun vaimennin ja jos sen toiminta on heikkoa kun aletaan juosta , se saattaa vaikuttaa merkittävästi. Usein 3-4kk kohdalla polvessa on vielä huomattavaa eroa pre- injury tilaan. Jos juoksu aloitetaan merkittävillä eroilla, se saattaa luoda kompensorisia liikemalleja jotka ovat haitallisia kun mietitään pitkäaikaista nivel terveyttä. On tärkeä tarkkailla kuntoutujan biomekaniikkaa koko kuntoutuksen ajan, jotta vältytään pitkä aikaisilta seurauksilta.
Nivelrikon riski eturistiside vamman jälkeen
Eturistiside vamma kasvattaa nivelrikon riskiä kymmen kertaiseksi. Huono toiminnallinen suorituskyky vaikuttaa tähän. Ominaisuuksia voidaan kuitenkin harjoittaa pitkäänkin ja onkin tärkeä ymmärtää, että polvivamman jälkeen jatkuvalla huolenpidolla nivelrikkoa voidaan ehkäistä.
Lukusuosituksia:
Muscle Force Contributions to Anterior Cruciate Ligament Loading. Nirav Maniar, Michael H. Cole, …David A. Opar Show authors
Positive Reframing: An Important but Underutilized Coping Strategy in Athletes Undergoing Sport-Related Knee Surgery. David C. Flanigan, MD; Joshua S. Everhart, MD, MPH
Single leg vertical jump performance identifies knee function deficits at return to sport after ACL reconstruction in male athletes. Argyro Kotsifaki ,1,2 Sam Van Rossom ,2 Rod Whiteley ,1,3
Running Biomechanics Before Injury and 1 Year After Anterior Cruciate Ligament Reconstruction in Division I Collegiate Athletes. Keith A. Knurr, PT, DPT, Stephanie A. Kliethermes, PhD, […], and Bryan C. Heiderscheit, PT
Contralateral strength training attenuates muscle performance loss following anterior cruciate ligament (ACL) reconstruction: a randomised-controlled trial. Claire Minshull, Peter Gallacher, …Andrea Bailey Show authors. European Journal of Applied Physiology volume 121, pages 3551–3559 (2021)
Limiting the Risk of Osteoarthritis After Anterior Cruciate Ligament Injury: Are Health Care Providers Missing the Opportunity to Intervene? Aileen M. Davis, Jas Chahal, Rosalind Wong, Krista Steinhart, Tim Dwyer, Linda Li, First published: 16 September 2020
Kiss goodbye to the ‘kissing knees’: no association between frontal plane inward knee motion and risk of future non-contact ACL injury in elite female athletes. Agnethe Nilstad, Erich Petushek, Kam-Ming Mok, Roald Bahr & Tron Krosshaug
Quadriceps Strength Inflfluences Patient Function More Than Single Leg Forward Hop During Late-Stage ACL Rehabilitation. Meredith Chaput, PT1, Marcus Palimenio, PT, ATC2, Brooke Farmer. Journal of Sports Physical Therapy Vol. 16, Issue 1, 2021
Poor functional performance 1 year after ACL reconstruction increases the risk of early osteoarthritis progression
Principles of Motor Learning to Support Neuroplasticity After ACL Injury: Implications for Optimizing Performance and Reducing Risk of Second ACL Injury. Alli Gokeler, Dorothee Neuhaus, [...], and Jochen Baumeister
Eccentric knee flexor weakness in elite female footballers 1-10 years following anterior cruciate ligament reconstruction. Matthew N Bourne et al. Phys Ther Sport. 2019 May.
Only one patient out of five achieves symmetrical knee function 6 months after primary anterior cruciate ligament reconstruction. Riccardo Cristiani, Christina Mikkelsen, …Anders Stålman Show authorsKnee Surgery, Sports Traumatology, Arthroscopy volume 27, pages 3461–3470 (2019)
Female Soccer Players With Anterior Cruciate Ligament Reconstruction Have a Higher Risk of New Knee Injuries and Quit Soccer to a Higher Degree Than Knee-Healthy Controls. Anne Fältström et al. Am J Sports Med. 2019 Jan.
Whole-body biomechanical differences between limbs exist 9 months after ACL reconstruction across jump/landing tasks. Enda King et al. Scand J Med Sci Sports. 2018 Dec.
Polvivammat ja niiden ennaltaehkäisy
Neuromuskulaarinen harjoittelu vähentää yleisiä polvivammoja 45-85 %. Ja jopa 50-80 % eturistiside vammoista voidaan ennaltaehkäistä neuromuskulaarisella harjoittelulla. Riskilajeissa 40 % .
Polvivammoissa ennaltaehköisevä harjoittelu keskittyy alaraajan hallintaan, liikekontrolliin sekä voimaharjoitteluun.
Tutkimuksissa harjoittelua tehtiin kaksi kertaa viikossa 15 minuuttia koko kauden ajan.
Ennaltaehkäisevä harjoittelu koostuu kuudesta eri harjoitteesta. Tutkimuksissa tämä pienensi vammariskiä 64 % kontrolliryhmään verrattuna.